Tummansininen neule kaukaa 90-luvulta

Omalla mallilla neuloin tämän PAINAVAN puuvillaneuleen musteensinisestä merseroidusta langasta.
Paita oli kovassa käytössä useita vuosia, sitten makasi kaapissa ainakin kymmenen vuotta. Viime kesänä kuvasin paidan ja kiikutin kirpputorille. Toivottavasti on löytänyt käyttäjän.

Neulatyyny ristipistoilla

Tällainen ihanuus löytyy ompelulaatikostani. Ihan itse ominkäsin olen tuon tehnyt, mallia varmaan jostain katsonut, mutten enää muista. Tein tämän nuorena tyttönä, juuri kotoa pois muuttaneena. Mikä lie hempeän vaaleanpunaisen kausi silloin oli ?

Ärtsyn oranssit legginssit

Ottobre 1/2011 Cinnamon legginssit koossa 104, ilman saumanvaroja. Olen tottunut siihen, että Ottobren mallit ovat hurjan (tai turhan) leveitä ja leikkasin nämä pöksyt ilman saumanvaroja. No eipä olisi kannattanut, sillä housuista tuli juuri sopivat, ellei himpun naftit minun makuuni. Tykkään tehdä kasvunvaraa :)

Ja nämä housut on siis reilusti pienemmät kuin ompelemani Ruusunnuppu-lengginssit koossa 98cm.

Kukkakangas on puuvillaa ja hankittu Eurokankaan palalaarista monta kesää sitten. Punainen velouria.

Applikointi olisi kannattanut tehdä valkoisella langalla, olisi kukka noussut housuista paremmin esiin. No, ensi kerralla olen taas viisaampi.

Ärtsy oranssi kangas on tilattu Sampsukasta, tuskin olisi livekaupassa näin hurja väri edes tarttunut käteen. Harmittavan huonosti vaan saa tätä väriä kuvattua.

Huomaatteko että olen innostunut feikkipeitetikkisaumauksesta. Eli jousto-ompeleleella tein päärmeet ja kuminauhakujatsen tavallisen kaksoisneulaompeleen sijaan.

Pitkään odotettu: uudet sohvatyynyt

Annoin joululahjaksi ompeluaikaani ja 60*60 sisätyynyt.

Välipäivinä hankittiin kankaat yhdessä lahjansaajan kanssa ja eilen tuli viimein valmista. Yhden huopakankaisen päällisen ompelin heti harjoitusten jälkeen, mutta ärsyynnyin vetoketjun ompelusta niin että kankaat joutuivat marinoitumaan muiden töiden alla näinkin pitkään.

Kuvassa myös ihana sisustuslöytö Vepsäläiseltä: Artekin Tiikeri-matto koossa 2*3m. Tätä olohuoneemme on kaivannut jo pitkään.

Kivan ja selkeän ohjeen tyynyjen ompeluun löysin Tosimummolta ja siitä se ajatus (lue: raaka työ) sitten lähti.
Neljännen tyynyn vetoketjun kiinnitys onnistui jo hyvin eikä homma edes ärsyttänyt. Joskus ompelu on siis myös mukavaa.

Kankaat Ylhäisten Sisustustehtaasta.


Entiset tyynyt, 4 kpl, olivatkin jo littanaksi maattuja ja kangaskin, Stefan Lindforsin Houkutus, oli aika kulahtanut. Osa näistä tyynyistä siirtyi esikoisen sängyn päälle ja osa lähtee odottamaan kierrätysompelusta. Kuosi on edelleen erittäin mieleinen, joten eiköhän sille jotain käyttöä vielä löydy.

Aurinkoinen liivimekko kaksivuotiaalle

Joskus joulunpyhinä ompelin onnellisena uudella koneellani anopin vanhasta puuvillaverhosta tämän liivimekon lahjaksi kaksivuotiaalle. Vuorikankaana satiinilakanaa.
Kaava on Jokanaisen käsityökurssista.

Ikävä kyllä iskin KAM-nepit väärinpäin takakappaleisiin, joten enpä laita siitä kuvaa, mutta olkoon tämä teksti muistutus itselle huolellisuudesta ja tarkkaavaisuudesta.
Ja koristetikkauksetkin meni miten sattuu aina saumojen kohdalla, mutta jollain on pakko harjoitella, eikös?

suunnitelmia ja ohjeita

Joskus sitä törmää kivoihin ohjeisiin, päättää tehdä ne myöhemmin ja unohtaa ne.
Laitan tähän talteen viimeaikoina jollain ideatasolla sykähdyttäneitä postauksia, jotta unohtaminen olisi ainakin himpun verran vaikeampaa.

Se helppo pipo-ohje

Pussukka

Kirjekuorikauluspaita

Omien merkkien teko-ohje

Trikoopaitaohje


Lippunauhaa


Lisää tulee, jahka keretään. Aina on aikaa ainakin suunnitella.

Kangaskori

Pannunalunen

Huovutetut tossut

Tyynynpäällinen vetoketjulla

Kanttinauha TSI

Kevätpipoja pienille

Myllymuksujen lime joustofrotee kaksinkertaisena.
Marimekon raitatrikoo, sisällä Myllymuksujen bambusilkkiä.

kolmas oogaboogavaippa

Ostin kirpparilta valmiiksi leikatun taskuvaipan palan ja ompelin kasaan bambujoustofroteen kanssa.
Aika iso tuli, joten nepit ovat vähän tyhmännäköisesti. Muuten oikein mukava vaippa ja kasvunvara on tietysti plussaa.
Kangas haalistuu ärsyttävän paljon pesuissa, ei tätä kangasta tule meille enää yhtään enempää vaikka varsin herkkuja värejä onkin tarjolla.

Toisenlaiset kirahvihousut

Tummanruskeasta Myllymuksujen joustofroteesta tekaisin pikapikaa nämä kirahvihaalarit. Kirahvin malli Ottobresta, Outo otus -paidan kaavasta. Kantattu Marimekon raitatrikoolla. Kaava sama kuin retrohaalarissa.

Lääkkeet piiloon

Kaappitilan vähentyessä otetaan tietenkin kaapin päällyset käyttöön. Ikean pesuvatehin ompelin Artekin kankaasta pussukat ja näissä säilytetään nyt lääkkeet ja sidetarpeet.

Pusseissa on nauhakujat ja tulen vielä viimeistelemään nämä vielä nauhoilla, jotta saan purnukat suojaan pölyltä. Kuvassa korista pilkistää aikaisemmin ompelemani Babyhalerin pussukka.

Taiteilijarobotti

Vanhalla Muotimuksujen luottohupparikaavalla tein tämän Marimekkotrikoisen paidan. Esikoiselle ompelin aikanaan samasta kankaasta samankokoisen, ilman applikaatiota tosin, missähän lienee tuo paita nyt? Olisipa hauska vertailla.

          

Innoitus tähän kuvaan tuli koululaisen askartelusta. Otin mallin askartelusta, muutin turkoosit osat oransseiksi lisäsin hatun kun näytti ukko niin hassulta ilman. Nyt siitä tuli tällainen ranskalainen taiteilijarobotti.
Ja malli on juuri oppinut kiipeämään tuoliin. Hyvästi rauhalliset ompeluhetket.

Lisätäänpäs vielä kuva alkuperäissuunnitelmasta. Miksi oi miksi laitoin tunkkaista oranssia ihanan raikkaan turkoosin sijaan ?! Ja robotin tekijä halusi paidan robotin jalat suoriksi, olis nekin ollut ehkä hauskemmat villisti vinksallaan.

Yöpuku

Omalla kaavalla ompelin tämän Nalle Puh -kankaisen yöpuvun ja sille pussukan. Meni lahjaksi kaksivuotiaalle jo viime vuonna.

Pikapöksyt

Extemporepökät omalla kaavalla hiukan jotain vanhoja housuja mukaillen.
Ihan kivat tuli, ihme kyllä.
Ja tämä laiska ompelija ei viitsinyt vaihtaa lankaa koneeseen ja siksakkikin on rumasti, mutta kuka sitä nyt kalsareissa katselee.

Kangas jämäpala omasta paidastani, Nanson trikoota ja joustokantti Myllymuksuilta.

Arpajaisia

Mene Unikuulle tästä.

Ja poikkeathan myös Unelian luona.

Siellä on vaikka mitä herkkuja, nam nam.

Lautailija

Lankana ihana Garnstudion Maija kansinkertaisena.

Vuosituhannenvaihteen seepra

Kaappien kätköistä löytyi tämä merseroidusta puuvillasta neulomani paita. Koko on noin 92 ja paidan ensimmäinen käyttäjä onkin jo kymmenvuotias.

Kirahvi eiku siis seepra piti ohjeen mukaan tehdä intarsiana paidan etumukseen, mutta koska olin soveltanut ohjeeseen paksumman langan, muistaakseni Novitan Tennesseen,  ei olisi seepra mukavasti mahtunut tjsp. Päädyin sitten neulomaan erillisen palan ja liittämään sen paitaan. 

Vuosien varrella paita on varmaan pesty tummien kanssa ja valkoinen on harmaantunut ikävästi. Nyt seuraavaa käyttäjää varten poistanen kir seepran ja keksin jotain muuta virkistystä tuohon rintaan.

Nuo alunperinkin kireiksi  (superhoikka käyttäjä) tehdyt resorit ovat kutistuneet pesuissa, mutta on ne vaan edelleen aika hauskat. Tuota tekniikkaa pitänee soveltaa johonkin tulevaan neuleeseen vielä uudelleen.

Maripaidan tuunaus

Minun on vaikea luopua. Siitä kertoo tämäkin elämää ja neljä käyttäjää nähnyt esikoisen 1-vuotissyntymäpäivälahjapaita. Ei sitä tuollaisena, tahraantuneena ja hihat reikiintyneenä viitsinyt käyttää, mutta koska en raaski sitä poiskaan heittää niin olihan se tuunattava.

Ja oikeastaan halusin kokeilla uutta itselleni uutta tekniikkaa, johon törmäsin Unikuun blogissa.
Ihan yhtä haastavaan kuvaan en lähtenyt, mutta olen tulokseen oikein tyytyväinen. Mitäs te sanotte?

Retrohaalari?

Ei minun pitänyt innostua retroilusta ollenkaan, mutta tämä kuulemma on sellainen. MeandI-kopioksikin kehumielessä nimiteltiin. No, minusta tämä on hienompi kuin ne ylihinnoitellut myyntimenestykset.

Haalarin kaava on mumminperintöä Jokanaisen käsityökurssista, koko 84 cm. Ja aivan käyttökelpoinen jo 76-senttiselle vuosikkaalle ja kasvunvaraa vielä löytyy. Kuminauhat laitoin suoriin lahkeisiin siten, että ne saa helposti pois kun lahkeenmitta on sopiva.

Vihreä joustofrotee Myllymuksuilta, valkoinen joustofrotee Eurokankaan palalaarista ja musta fleese jostain kaapinpohjalta. Resorikanttaus osoittautui olevan hauskaa ja helppoa! Aikaisemmat epäonnistumiset ovat johtuneet ompelukoneestani, luulemma.

Näitä täytynee tehdä lisää!

Skew

Aikaa sitten kässämessuilta tuli hankittua ohutta Katia-sukkalankaa ja lopulta löytyi malli, johon halusin tuon käyttää. Tai toisinpäin: löytyi malli joka suorastaan vaati tuollaista lankaa.

Printtasin ohjeen ja epäusko iski. Onneksi minua kannustettiin sanoilla että "jos joku osaa nuo sukat tehdä niin sinä". Oli sitten pakko ottaa haaste vastaan. Ja jossain neulomisen puolivälissä löysin ohjeen suomeksi. Se oli kyllä näiden sukkien valmistumisen edellytys.

Tämä on ihana malli neuloa, tarvitsee vain osata laskea. No välillä tuli laskuvirheitä ja se oli aika ärsyttävää kun piti purkaa molempia sukkia. Niin, ei yksi haaste kerralla riittänyt vaan pitihän tässä tietysti kokeilla uutta tekniikkaakin eli tehdä kaksi sukkaa pitkällä pyöröllä yhtä aikaa. No se oli onneksi helppoa kuin heinänteko.

Valmiissa sukissa terä on himpun liian pitkä minulle, koska en osannut sitä arvata oikein. Mulla on ilmeisesti aika kapeat nilkat, koska varsi lörpöttää. En osannut päätellä silmukoita tuossa resorissa, vaikka katsoin ohjetta siihen yhdestä jos toisestakin lähteestä ja purin ja päättelin tuon useita kertoja. Lopulta sain pääteltyä niin, että varsi joustaa ja jotenkuten palautuukin. Mutta ei se millään muotoa ole kaunista katseltavaa. Mutta kuka niitä näkeekään.

Mustavalkoista

Mutinoitani kuunnellut anoppi antoi meille joululahjaksi pellavakangasta, josta sain viimein ommeltua juuri lauteiden mittaisen alustan. Pätkä jäi vielä keittiöpyyhkeeksi. Ihana kangas!

Ikasyrilta aikanaan ostamani pilvikangas päätyi sivusaumattomiksi housuiksi, koko 86/92.