20.1.14

Mekkoja itselle

Joko sitä odottaa valoisia päiviä valokuvaamisen kanssa tai sitten ei. Joko sitä bloggaa heti ommeltuaan tai sitten ei. Päätin nyt blogata nämä omat lempparit, vaikka kuvat eivät niille oikeutta teekään.
Mekot kuitenkin tekevät. Ainakin iloiseksi. Minut.

Ensin esitellään sormineulontaharjoituksia. Yksi lankakerä riitti vain kerran kaulan ympärille ylettyvään huiviin, joten piti purkaa ja pistää Putkis-lankaa väliin. Nauhalanka sormineulottu, musta tikuteltu paksuilla puikoilla.


Huivin alla näkyy ehkä parhaiten seuraavan villamekon oikea väri.



Tämän kauniin viininpunaisen neuloksen olen ostanut köyhänä opiskelijana aikomuksenani tehdä siitä villatakki. Sitä takkia ei koskaan tullut, mutta onneksi olen sitkeästi hillonnut tätä kaapeissa ja laatikoissa muutosta toiseen, välillä antanut kankaan äidille ja sittemmin saanut sen taas takaisin. 20 vuotta vierähti, kunnes sain lopulta aikaiseksi. Kaavan otin kirppislöytö Benettonin mekosta ja palmikon tuohon kaulukseen keksin ihan itse vahingossa leikkuusuiruja hyödyntämällä. Hihansuut ja takakaulus käännetty framilonin kanssa. Palmikon ompelin käsin saumuroituun reunaan ja viimeiset pistot mekko jo päälläni, koska en halunnut sitä enää riisua kerran päälle sovitettuani.
Mekko on tällä hetkellä yli polven ja leikattu neuloksen "resorireunasta", mietin lopullista mittaa vielä ennen kuin teen helmakäännöksen. 




Mustavalkoiset pallot oli myös niitä kankaita, joille piti hakea rohkeutta ja inspiraatiota vuoden verran. Vähänhän se on edelliseen verrattuna.

Kaavana Onion 2035, koko M.
Aika kiva tuli. Seuraavaan versioon teen empireleikkauksen himpun alemmas tai jätän koko leikkauksen pois.





Tämän mekon kankaan ostin itselleni palkinnoksi töihin pääsystä, Ikasyrin Cable Knit luomujersey on aivan ihanaa pehmoista kangasta, josta ei halua koskaan irrottautua. Mekon kaava on napattu sekoittamalla Onion 2035:ttä ja kirppikseltä löydetty Gantin mekkoa. Kauluksen kanssa oli ns. haasteita ja välivaiheita mutta lopputulos onkin parempi kuin alkuperäinen suunnitelma. 

Tämä ei kaipaa kaulakorua, kun kaulus itsessään on kuin koru. Työkäyttöä varten mekossa myös taskut. 










11.1.14

Lämpöä talveen

Meille satoi tänään lunta.
Laitetaan sen kunniaksi tänne blogiin viime kesän lomamatkakuvia, pahoitteluni, mutta ne on lomakuvia ja kameran säädöt on kyllä mitä sattuu. Mutta ehkä niistä näkyy tekemäni tuotteet.










9.1.14

Happypotamus Isosiskon versiona

Hippo edestä
hippo takaa
hippo istuu
hippo makaa













Olen totaalinen hippofani, joten kun näin tämän ohjeen, ostin ja toteutin sen samantien. Tietysti tein ensimmäisen version kummitytölle lahjaksi annettavaksi, toinen on tulossa itselle sohvakaveriksi jossain vaiheessa. Voin suositella tätä ohjetta kaikille innokkaille virkkaajille; palat virkataan ensin melkein valmiiksi, sitten ne kiinnitetään toisiinsa virkkaamalla (valkoinen kerros). Hippo täytetään nenästä käsin, joten kun palat on virkattu yhteen on ihana virtahepo lähestulkoon valmis.

Tämä oli oikein kiva, mutta itselläni astetta hitaampi projekti...minätyttö virkkasin ensin kaikki palat valmiiksi, kokosin hipon puoleen väliin ja totesin että käyttämäni valkoinen lanka oli liian höttöä ja täytteen vanu (Ikean tyynyn sisältä) kuulsi ikävästi läpi.

Tähän asti pääsin ja sitten palattiin lähtöruu... eikun askel taaksepäin.







Ylläolevissa kuvissa näkyy se ensimmäinen valkoinen...oli vielä rumempi livenä.
Langat on kaikki omista jemmoista, lopullisen version luonnonvalkoinen ihanaa Bambou softia, muut seiskaveikkaa tms. villasekoitetta. Punnitsin hipon ennen täyttämistä, mutta tulos on päässyt katoamaan, tämä oli kuitenkin viime kesän projekti.



5.1.14

Simpsonit-hupparipaita -pyynnöstä


Eskari toivoi Simpsonit-hupparia. Mietin applikointia, mutta en millään jaksanut vaivautua, joten kuva netistä mustesuihkun kautta silityskuvaksi ja sitten mentiin. Pari kuukautta muhittelin tätä ja muutamassa tunnissa paita sitten valmistui.

Paitakangas on puuvilla-viskoosisekoitetta Eurokankaasta, leggarikankaaksi ostettu, mutta inspiraation iskiessä päätyikin paidaksi. Kaavana 4/2013 Ottobren Beagle Boy, koko 128, mutta pituutta ja hihojen pituutta on muokattu, jotta saatiin tyttömäisempi look. Pahoittelen yön pimeinä hetkinä otettua kuvaa, parempi se kuin ei kuvaa ollenkaan...

Lapsi tuli todella onnelliseksi tästä ompeluksesta.

"on tosi kivaa äiti kun sä teet mulle kaikkia kivoja juttuja"