26.7.13

Neliöliina taaperolle

Viime kesänä tekemäni kantoreppu oli jo käynyt pieneksi ja Emmi sattui tekemään komean liinan niin olihan se sitten ryhdyttävä itsekin toimeen. Ja hyvä että ryhdyin, sillä samoihin aikoihin ystävälle tuli akuutti tarve sopivalle liinalle isomman lapsen kantamiseen. Edellisellä viikolla olin tehnyt neliöliinan itselle (miksi mä viittaan aina edellisiin ompeluksiin joita ei edes löydy blogista?!), sitä tehdessä pähkäilin mitoituksen ja tekotavan, joten tämä sujui jo lähes rutiinilla helpommin. 


Kuuma kesäpäivä, siis koneet terassille ja kello käyntiin:
3h 45min aktiivista työtä leikkuusta 
tukitikkauksiin saakka. 





Ensimmäinen sovituskuva 3,5-vuotiaani kanssa. 
Hyvältä tuntuu. Pehmeältä ja paremmalta kuin oma. Höh.

 


Tässä liinan onnelliset omistajat, ystäväni ja 4,5-vuotiaansa <3 p="">






Ohut kirsikka-puuvillakangas uutta, sisäpuolen punainen vanhaa puuvillaverhoa ja pehmusteena kierrätettyä fleesepeittoa.




25.7.13

Lempimekko Summer Basic

  

Kokeilin yhden paidan Ottobre 2/2013 Summer Basicista ja se vaikutti kivalta kaavalta (mitänyt vaakaraita paksunsi, kangas ei ollut tarpeeksi joustavaa ja mallikin oli sellainen makkarat peittävä vyötärölössö josta ei tiennyt mitenpäin se kuuluu päälle laittaa... laitetaan siitä mahdollisesti kuvaa kunhan se on ensin otettu). No kuitenkin, meinasin toisen tehdä pienin muokkauksin kun ihastuin tuohon kanttaamiseen uudella kantinkääntäjälläni...



Yömyöhällä tätä mekkoa leikatessa iski epäluulo, mulla oli kaavoiksi piirrettynä etu- ja takakappale täsmälleen samanlaisena. Onneksi Fb:n paikallisessa ompeluryhmässä oli pelastava enkeli paikalla ja sain tiedon että takakappale on kauluksesta ihan tavallinen, eikä ollenkaan noin avonainen... leikkasin sitten sen mukaan ja pituutta leikkasin sen mukaan kuin kangasta riitti. Lyhensin sitten vielä sovituksen jälkeen sen tähän mittaan. Tää on maailman paras mekko päällä!


Ja kattokaa NYT miten hienoa kanttia mä osaan tehdä!

19.7.13

Alushame fiftarimekolle

Ostin syksyn juhliin fiftarimekon, jonne alle tuunasin alushameen. Alin kerros on helma kirppismekosta, johon tein vaan kuminauhakujan katkaistuani mekon. 

Hameeseen ompelin metrikaupalla tylliä, kahdessa eri kerroksessa, vain ylin kerros kiinnitettynä. Aluksi olin niin laiska etten jaksanut ompelukoneen lankoja vaihtaa, mutta sitten helmaa kohti edetessä tajusin, että hame saattaa vilkahtaa mekon alta...

Pahoittelen luokattoman huonoa kuvaa, alushame kyllä ajaa asiansa varsin hyvin ja antaa sopivasti volyymiä. Testattu on häissä sun muissa karkeloissa.




Kaulasuoja pikkukiekkoilijalle

Pikkuneiti kävi viime talvena jääkiekkokoulua, jossa pakollisena varusteena oli kaulasuoja.
Ompelin fleesestä hänelle tällaisen omalla kaavalla, käyttäjän nimi eteen kirjailtuna.

18.7.13

Villakassi hameesta

Facebookin ompeluelämää -ryhmässä naiset ompelivat läjäpäin kivoja kasseja eri kankaista. En ehtinyt aaltoon mukaan, mutta ompelin tämän sentään jo viime vuonna vaikka kuva tulee vasta nyt. Kaava muistaakseni Ottobre-lehdestä.

Materiaalina on isotätini perintövillahame, joka sellaisenaan ei ollut minulle käyttökelpoinen, mutta innolla materiaaliksi sen otin. Ja tällainen siitä tuli. Myös kassin vuorikangas on tuosta hameesta.



Kassin kahvaan tuunasin kännykälle sopivan pussin. (seuraavalla viikolla vaihdoin kännykkää, eikä uusi mahtunut tuohon taskuun)


Kuminauharypytys sivutaskussa.


Samaisesta hameesta tuli sitten myöhemmin tasku ja toinenkin.


Vatupassi - jotta elämä olis tasapainossa


Ystäväni täytti pyöreitä viime syksynä äskettäin. Tässä hänelle lahjaksi askartelemani vatupassi. Tämä on minulta aivan huikea suoritus, sillä olen maailman surkein askartelija. Kimalleliima ei kyllä ehtinyt kuivaa ennen lahjan antamista, joten ihan putkeen ei mennyt tämäkään.

Vatupassin toiseen päähän olin tunkenut käsinvärjätystä harmaasta teetee Aureasta neulomani Baktuksen (unohtui kuvata), keskellä oli kossupullo ja toisessa päässä karkkeja.

11.7.13

Juhlamekko 122 cm

Tälle kesälle oli tiedossa paljon juhlia ja vaikka mekkoja oli jo kaapissa piti silti yksi tekaista, koska löytyi näin kiva kaava, Old fashioned beauty, Ottobre 3/2013. 

Kangasta käytiin Euronkankaasta etsimässä, mutta omasta kaapista se lopulta kaivettiin.
Ensin tein kokeilumekon koossa 116 cm, mutta sen ollessa täysin jämpti päätin tehdä varsinaisesta mekosta isomman. Onneksi, sillä tästä tuli aivan sopiva.

Tällainen siitä tuli, koko 122 cm Ottobre lehdestä 3/2013. Kaulukset jätin pois ja ompelin paikalle pitsiä. Samaa pitsiä on myös vuoritetun mekon vuorin helmassa, harmillisesti vuorista tuli hivenen liian lyhyt eikä se vilku tarpeeksi. Nauha vyötäröllä nousee mielestäni käytössä turhan ylös, sen voisikin kiinnittää helmaosaan, jolloin se jäisi paremmin vyötärölle. Tukikankaana kannattaa ohuissa mekoissa käyttää mahdollisimman kevyttä versiota, nyt meinaa kankaan alta hiukan näkyä. Ja piilovetoketjun ompelua olisi syytä harjoitella, ei se nimittäin piiloon mennyt tässäkään.

Jotta mekko ei olisi turhan tyylikäs, laitoin siihen leikkisät napit. Murretun roosan väriset napit odottavat nappilaatikossa mahdollista mekon "toista tulemista".











Kuvaaminen juhlien jälkeen, huoh.