Meillä on kannettu lapsia säännöllisesti yli kuusi vuotta ja nyt vasta sain aikaiseksi ommella kantovälineen itse. Uudelle isommalle repulle tuli tarvetta kun mahtavasti palvellut Manduca kävi pieneksi, taaperon jalat puutuivat pidemmissä kantotilanteissa. Hyvät ohjeet repun tekoon olin jo aikaisemmin bongannut
SikSakSis-blogista, siinä etusivulla on suora linkki reppuohjeeseen (ja vaippaohjeisiin).

Repun kankaina käytin Ikean verhopellavaa, kaverin lahjoittamaa tukevaa puuvillaista verhokangasta ja paneelin ulkopintaan Kiinasta tuliaisiksi saatua silkkibrokadia. Puuvillainen verhokangas on täysin piilossa, vain tukemassa.
Pehmusteiksi leikkasin 5 kerrosta fleeseä ja se oli oikein hyvä määrä. Miltei mahdoton ommella päällekkäin kahdeksan kerrosta kangasta ja hihna (kaksi neulaa poikki!), mutta lopputuloksena mulla on tosi hyvän tuntuiset olkaimet ja vyötärönauha.
Soljet ja nauhat hain paikallisesta nappikaupasta, vyötärölle en löytänyt kuin yhteen suuntaan säädettävän soljen, joten siirsin Lowepron kamerarepun soljen tähän reppuun. Rintaremminkin varastin tuosta valmiista repusta kun ei sitä siinä ole tullut käytettyä.
Minun oli tarkoitus tehdä tämä postaus vasta sitten kun olen saanut repusta kunnon kuvat ja unituen tehtyä, mutta ei tiedä kauanko siihen taas menee, niin tulkoon näin.
Kantokuvat on parin tunnin hikisen metsäkävelyn jäljiltä, joten vaatteet on mitä on, paidat korvissa ja tukat sekaisin, älkää välittäkö. Kuvissa 2,5v 11kg ja 5,5-v 16kg. Ja molempien kantaminen onnistui hyvin!
Unituki tai huppu tähän vielä tarvitaan, tämän huomasin kun reissun päätteksi lapselle tuli uni ja sain olla melkolailla etukumarassa ettei pää notkahdellut.
Ihana reppu tuli ja päivittäiseen käyttöön pääsi.
Kiitos ohjeesta Henni!